Verkostoja ja viittauksia

Reipas pari viikkoa on ollut ensin framilla  oliko pääministeri jäävi myöntäessään valtion rahaa Terrafamelle, sitten, painostiko pääministeri Yleä, suostuiko Yle painostetuksi, kuka sanoi  kenelle mitä ja lopuksi on puhuttu  kaikenlaista sekavaa. Juttu olisi ollut yhdentekevä ohikiitävä räpsäys jos pääministeri olisi ohjannut jääviytensä selvitettäväksi, sanonut että pitääpä jatkossa olla huolellinen ja tämä on tärkeä asia.  Mutta pieleen meni kun pääministeri  ja hänen verkostonsa aloitti  asialla pilailun, uhittelun, heittäytyi marttyyriksi tyylin ”täytyykö pääministerin suvulta kieltää yritystoiminta” ja pääministeri ryhtyi sähköpostipommittamaan ylen toimittajaa.

Ja kuinkas sitten kävikään.  Keskustelu pääministerin esteellisyydestä muuttui kysymykseksi ylen painostamisesta, johtamisesta ja rahoituksesta.  Traagista ja hilpeätä koko hommassa on että alun perin tuskin kukaan oikeasti epäili pääministeriä tietoisesta aseman väärinkäytöstä –mutta onhan esteellisyyskysymyksiä aina syytä pohtia, mikä seikka pääministerillä ja hänen verkostollaan meni yli sieto- ja ymmärrysrajan. Miten se voi olla mahdollista? Pitäisihän kellojen soida –edes jälkikäteen –jos pääministerin asemassa olevan kohdalla on edes teoriassa syytä pohdiskella  esteellisyyttä. Peräkylän pikkuvirkahenkilökin sen ymmärtää.

Minulla on toimiva teoria tähänkin.  Joudun  nyt tekemään väyryset ja viittaamaan itseeni, googlaamalla  jostain historiasta löytyy blogini antropologin katse kohti kepu- ja argumentti-ihmistä. En osaa linkittää sitä tähän, sori sille.  Kepu-ihmisen yhteydessä kysymys verkostojen suosimisesta on kuin vaatisi leopardia tilille pilkuistaan.  Pohdiskelu kepu-ihmisen esteellisyydestä verkostotoimijana on epärelevanttia, mahdotonta, siksi sitä ei voi, eikä pidä edes tehdä.  Argumentti-ihmiselle sanottakoon että ihan turha siellä pyöritellä silmiä ja heitellä merkitseviä katseita. Kateellinen olet kepu-ihmisen lojaalille verkostolle, jossa jäsenet ovat turvassa,  pitävät toisistaan huolta ja tasoittavat  rihmastoon kuuluville  taivalta maan päällä.  Juuri sellaisia  verkostoja me kaikki haluamme.

Jännittävä soppa jatkuu. Ylessä  toimittajia jäi sairaslomalle, kirjoitteli kirjeitä medialle,  irtisanoutui,  syytteli ja puolustautui. Pääministeri kertoi pohtineensa että heittää pyyhkeen kehään, "pitäkää tunkkinne".  Moni pikkuvirkamies, ensihoitaja, poliisi,  sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja opettaja ällistelee  miten herkkiä ovat ihmiset  politiikassa ja mediassa. Useissa  julkisissa palveluammateissa –etenkään kaupungeissa - ei vastaavalla herkkyystasolla työpäivää loppuun asti kestäisi. Suosittelen entisen kollegan Koskiniemen Siskon kirjettä pääministerille, sekin löytyy googlaamalla.