Tietoisen kuluttajan elämä käy työstä. KonMari on hiukan
asettunut taloksi huusholleihini mutta puhdasoppisuuteen on vielä pitkä matka. Helpointa oli aloittaa
vaatteista, niitä meni ihan mukavat säkilliset SPR:n kirpparille. Tosin aito
konmarilainenhan olisi hävittänyt ne tästä maailmasta kulkemasta, tavaraa kun
ei pidä siirrellä paikasta toiseen vaan kylmäverisesti hävittää pois suuresta
kierrosta. Kunnon konmarilaista minusta ei tule, en
usko koskaan pystyväni hävittämään valokuvia ja vanhoja päiväkirjoja jätän
jälkipolvien kiusaksi laatikkotolkulla.
Tehokkainta on estää tavaraa tuleminen kynnyksen yli. Askeettinen asenne on kuitenkin helpommin
hurskasteltu kuin tehty. Vuosia jatkunut asumiseni kahdessa asunnossa on kaikkea
muuta kuin ekologista koska monia tarpeettomia tavaroita tarvitaan pareittain.
Kuuntelin tulevaisuudentutkija Ilkka Halavaa, (muistaakseni Halava), joka
hehkutti miten tulevaisuudessa ei olla
yhteen asumispaikkaan sidottuja kuten
nykyisin vaan ihmisellä voi olla kaksi kotia. Poika, se on keksitty jo,
ajattelin, tuttavapiirissäni on koko joukko ihmisiä jotka työelämässä ollessaan
pendelöivät kahden paikkakunnan väliä, kuka mistäkin syystä. Eläköidyttyä pätkäasumiseen liitetään lastenlasten perheet, mökkiasuminen ja talvien
pidemmät oleilut lämpimissä maissa.
Monipaikka-asuminen on jonkinlaista modernia nomadismia, joka osaltaan
kuluttaa sietämättömästi luonnonvaroja paitsi matkustamalla, myös pitämällä tehottomassa käytössä tilaa ja
tavaraa.
Terävimpinä kausinani harjoitan täysin irrationaalista
hintojen ja tavaroiden ominaisuuksien tarkkailua. Miksi vessapaperin rullahinta
on kalliimpi mitä suuremman pakkauksen ostat? Useissa kaupoissa hinta näyttää
nousevan sentin pari kun pakkauskoko kasvaa, ihan epäloogista. Kannattaa kysyä asiaa myyjältä ja vasta sitten
miettiä kenelle takahuoneen kahvipöydässä nauretaan. Paljonko minttulaku maksaa eri kaupoissa?
Hinta näyttää vaihtelevan peräti 27-42 sentin välillä! Järkyttävää. Viimeksi
eilen olin lähes pyörtyä kun vertailin mineraalipuuterin hintoja ja
pakkauskokoja. Body Shopin purkki maksoi kuta kuinkin saman kuin Kicksin mutta
ensiksi mainitussa oli vain 4 grammaa kun taas Kicksin myymässä oli 9 grammaa…tai
eipäs! Vuosi sitten Kicksistä ostamassani purkissa oli 9 grammaa, nyt saman merkin purkissa olikin
nassuputua vain 8 grammaa ja hinta taisi olla muutaman euron kalliimpi! Jossain ovat ne aivoriihet ja tiimit, jotka
kehittelevät näitä pikkujekkuja kuluttajien kukkaroiden menoksi. Kuka jaksaa
seurata ja olla valpas tiedostava kuluttaja ? Käynkö tänään Kicksissä
huomauttamassa puuttuvasta grammasta?
Vai olisiko sittenkin pitänyt ostaa Body Shopin purkki ja
luottaa että se on eettisempi ja ekologisempi?
Välittömän ekologisuuden ja hintojen rinnalla laadun ja eettisyyden seuraaminen edellyttäisi kokopäiväistä monijäsenisen
työryhmän perustamista. Raaka-aineiden lähtöruudun, kemikaalien,
lisäaineiden, manipuolointien,
säilöntämenetelmien, pakkausmateriaalien, valmistusprosessien, kuljetus- ja
säilytysolosuhteiden selvittäminen on
töisevä operaatio ja kun siihen vielä lisätään tuotannon eettisyyden näkökulma
ja kysytään mm onko käytetty lapsityövoimaa,
ovatko työolosuhteet asialliset, maksetaanko työntekijöille säädyllistä palkkaa tarvitaan
tiheä ja rohkea globaali verkosto hommiin.
Lähtipäs tämä taas lapasesta. Miten voisi saada sellaisen
pääkopan, joka ei yhden gramman muutoksesta levauttaisi olohuoneen pöydälle
koko globalisaatiota?